 |
    Sambakoulujen yhteiskulkue 2010KULKUEREITTI : Senaatintori - Fabianinkatu - Pohjoisesplanadi - Aleksanterinkatu - Keskuskatu
Vuosi 2010 on Helsinki Samba Carnavalin 20v. juhlavuosi! Suomen Sambakoulujen Liiton 20-vuotisjuhlakulkue 12.6.2010 Enredo: "Samban Historia" Carnavalesca: Johanna Vehmas (G.R.E.S. Império do Papagaio) Kirjoittajat: Johanna Hopiavuori (G.R.E.S. Samba Maracanã), Katja Ilppola - Tarja Lakkala - Katja Vaulio (G.R.E.S. União da Roseira) Anna-Mari Laurila (G.R.E.S. Samba Carioca), Jenni Kuronen-Neves (G.R.E.S. Força Natural), Ira Multaharju - Johanna Vehmas (G.R.E.S. Império do Papagaio).
KULKUEJÄRJESTYS
I Osa: SAMBAN AFRIKKALAISET JUURET
II Osa: BAHIA JA BRASILIALAISEN SAMBAN SYNTY
III Osa: SAMBA JA RION KARNEVAALIT
IV Osa: SAMBA RIKKOO RAJOJA JA VALLOITTAA MAAILMAN
V Osa: SUOMISAMBAN MATKASSA 20 VUOTTA
_______________________________________________________________________________ I Osa: SAMBAN AFRIKKALAISET JUURET
1. Intiaanit ja portugalilaiset: Comissão de Frente Brasilian löytyminen vuonna 1500: Intiaanien ja portugalilaisten ensimmäisessä kohtaamisessa uteliaisuus ja ennakkoluuloisuus on molemminpuolista. Pian vastakkainasettelun rinnalle tulee rotujen, kielten ja kansojen yhteensulautuminen, täysin uuden kulttuurin ja kansakunnan - Brasilian - synty. 2. Atlantin valtameri: Porta Bandeira & Mestre Sala - SSKL:n lipunkantajapari (G.R.E.S. União da Roseira) Löytöretkien taustalla oli taistelu valtamerien herruudesta. Atlantin valtameri yhdistää ja erottaa vanhaa ja uutta maailmaa ikuisesti. Suuri meri oli löytöretkiajan eurooppalaisille tie rikkauksiin ja uusiin valloituksiin. Afrikkalaisille suuri valtameri taas oli Calunga, pelottava tie tuntemattomaan. Meren jumalatar Iemanjá suojelee lapsiaan pitkällä matkalla, jolta kukaan ei palaa takaisin.
3. Orjalaiva: Carro Abre-alas Orjakauppa oli nykyaikaisen maailmankaupan alku, ja samalla ihmiskunnan suurimpien väestönsiirtojen väline. Miljoonia ihmisiä kuljetettiin pakkotyöhön orjakauppiaiden purjelaivoilla vuosisatojen aikana. Orjat menettivät matkalla omaisuutensa, läheisensä ja identiteettinsä, mutta kantoivat mukanaan voimakasta henkistä perintöään, joka on säilynyt perimätietona meidän päiviimme asti. Rytmit ja laulut saivat Brasiliassa uuden kodin - näiden joukossa myös eräs rytmi nimeltä semba. Orixát, afrikkalaiset luonnonvoimien jumaluudet, seisovat orjalaivan kannella katse kohti uutta maailmaa. Viha poikiensa ja tyttäriensä raa'asta kohtelusta tekee niiden olemuksesta hirmuisen. II Osa: BAHIA JA BRASILIALAISEN SAMBAN SYNTY
4. Afrikan perintö: Katudestaquepari Afrikasta tuotujen orjien mieleen jäivät elämään synnyinsijojen olosuhteet, kulttuuri, uskonnot ja perinteet, joita varsinkin naiset pitivät yllä. Eri heimoilla oli omat toisistaan poikkeavat kielensä ja tapansa, mutta orjuus yhdisti kaikkia ja tanssin ja musiikin avulla he pystyivät kokemaan yhteisöllisyyttä. Näistä afrikkalaisista perinteistä kumpuavat samban juuret: samban siemen kylvettiin bahialaiseen maaperään afrikkalaisin voimin, sieltä se sai alkuvoimansa.
5. Bahia ja brasilialaisen samban juuret: Ala das Baianas Baianat ovat samban äitejä, voimakkaita matriarkkoja, joiden suojeluksessa Samba sai kasvaa ja kehittyä. Brasilialaisen samban juuret ovat Bahian maakunnassa, joka oli Brasilian ensimmäinen pääkaupunki. Baianan rooli sambakoulun kulkueessa on kunniatehtävä - nämä naiset symboloivat yhteyttä juuriin ja jumalalliseen axé-energiaan.
6. Samba de Roda: Kuvaelma/koreografia-ala Piiri - roda - on Samban syntypaikka, ajaton rituaali kohtaamisille, koko universumi pienoiskoossa. Samba de Roda on capoeira-kulttuuriin kuuluva perinne, jonka alkulähteet ovat Bahian maakunnan sisäosissa (Recôncavo da Bahia). Samba de Roda perustuu leikkimieliseen kisailuun tanssijoiden välillä, ja sitä tanssitaan ikiaikaisessa piirissä. Samba de Roda edustaa nykyaikaisen samban maallisempia ja maanläheisempiä juuria.
7. Prinsessa Isabel, orjuuden vuonna 1888 lopettaneen "Kultaisen lain" allekirjoittaja: Katudestaque Orjuuden lopettaminen Brasiliassa vuonna 1888 merkitsi uuden ajan alkua sekä hyvässä että pahassa. Vapaus oli välttämätöntä, mutta ei ratkaissut kaikkia ongelmia.
8. Siirtolaiset parempaa elämää etsimässä: Ala 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa miljoonat koillisbrasilialaiset vaelsivat kohti etelän suurkaupunkeja pakoon nälänhätiä, kuivuutta ja levottomia oloja kotiseuduillaan. He asettuivat asumaan kaupunkien laitamille, rakentaen hökkelikyliään, jotka myöhemmin saivat nimen favela. Samba on aina liikkeellä, etsien uusia ilmenemismuotoja ja tulkintoja. Monien muiden rytmien lailla myös samba vaelsi parempaa elämää etsivien bahialaisten matkatavaroissa uusille asuinalueille, kauemmas juuriltaan.
9. Rio de Janeiro, urbaanin samban syntypaikka: Alegoriavaunu Modernin samban kaksijakoisuus perinteen ja uudistumisen, pyhän ja maallisen, henkisen ja materiaalisen, arjen ankaruuden ja fantasian välillä on kuin kotikaupunkinsa Rio de Janeiron kaksijakoisuus ylellisyyden ja köyhyyden ääripäiden välillä. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä äänilevyteollisuuden kasvu ja myöhemmin radion esiinmarssi loivat kysyntää musiikille, ja tarjonta vastasi kysyntään. Samba alkoi muuntua urbaaniksi populaarimusiikiksi imiessään itseensä uusia moderneja vaikutteita. Eurooppalaiset ja afrikkalaisperäiset soittimet, melodiat ja rytmit sulautuivat yhteen. Sambistat muuttuivat säveltäjiksi kirjoittaessaan ylös kuulemiaan improvisoituja sävelmiä ja sanoittaessaan niitä myyvempään muotoon. Samba laskeutui pikku hiljaa alas kukkuloilta ja valloitti uusia yleisöjä. III Osa: SAMBA JA RION KARNEVAALIT
10. Rikkaiden karnevaali: Grandes Sociedades: Ala Karnevaaliperinne tuli aikoinaan Brasiliaan Euroopasta, ja pitkään loistokas katukarnevaali oli rikkaiden yksinoikeus. Poliisi piti huolen siitä, että vauras väki sai huvitella rauhassa Rion uuden muodikkaan eurooppalaistyylisen keskustan bulevardeilla. Grandes Sociedades olivat varakkaan väen karnevaaliyhdistyksiä, joiden kulkueita ihailtiin vuosisadan vaihteen Rion karnevaaleilla eniten. Ylelliset fantasia-asut, alegoriavaunut ja elegantin kaihomielinen marssimusiikki kiehtoivat myös varattomampaa väkeä perustamaan omia karnevaaliseuroja, tosin näistä ei sociedadejen kilpailijoiksi ollut vielä vuosikymeniin.
11. Köyhien karnevaali: Rancho "Rei de Ouros": Ala Myös köyhä kansa kaipasi fantasiaan pukeutumista ja kaduilla juhlimista. Oli kuitenkin kehitettävä hyväkysytympi tapa esiintyä, se löytyi riehakas entrudo hylkäämällä ja rikkaiden karnevaalikulkueita jäljitellen. Ranchot olivat sambakoulujen edeltäjiä karnevaaleilla. Ensimmäisen näistä, Rancho "Rei de Ourosin", perusti bahialainen Hilário Jovino Ferreira vuonna 1893, tarkoituksenaan aikaisempia rajuja karnevaaliperinteitä elegantimpi esiintyminen. Ranchojen yleistyessä ja saavuttaessa hyväksyntää myös värilliset uskaltautuivat juhlimaan kaduille ilman pelkoa virkavallan puuttumisesta asiaan. Ranchot soittivat samoja karnevaalimarsseja ja iskelmiä kuin sociedadetkin, sambaa näissä kulkueissa ei vielä kuultu.
12. Samba valloittaa kadut: Ala dos Passistas Samba tahtoi kansan pariin kaduille: Vastustamaton rytmi valloitti karnevaalit vapaudella, vaaralla ja viettelyksellä. Samba oli vuosisadan vaihteen brasilialaisen yhteiskunnan alimpien kerrosten musiikkia: Sitä pidettiin juuriltaan epäilyttävänä ja esivalta jopa kielsi sen julkisen esittämisen ajoittain. Samban soittamisesta saattoi joutua vankilaan, sillä sitä harrastavat olivat enimmäkseen mustia, bahialaisia, nuoria miehiä, entisten orjien jälkeläisiä - muutenkin rikollisuuteen taipuvaiseksi katsottua porukkaa. Vasta ranchojen saavuttaessa laajempaa suosiota sambistat alkoivat haaveilla musiikkinsa tuomisesta karnevaaleille. 13. Deixa Falar, ensimmäinen sambakoulu ja Estácion malandrot: Bateria (kaikkien sambakoulujen yhteisala) Malandro oli 1920- ja 30-lukujen sambistan perikuva: Yhteiskunnan laitamilla viihtyvä, boheemi, keikari, naistenmies, katu-uskottava...samalla sekä romanttinen että uhkaava. Malandro pukeutui herrasmiehen valkoiseen pukuun ja panamahattuun mutta tappelussa osasi puolustautua laittomalla capoeiralla tai linkkuveitsen avulla. Malandrot kokoontuivat batucada-rinkiin soittamaan sambaa ja mittelemään taitojaan. Kuuluisimmat batucadat olivat Estácion kaupunginosan Praça Onze -aukiolla, joka oli Rion "Pikku-Afrikkana" tunnetun seudun keskipiste ja myöhemmin sambakoulujen karnevaalien näyttämö. Batucadojen huonosta maineesta haluttiin eroon perustamalla seudulle karnevaaliyhdistys, joka antaisi mahdollisuuden tuoda samba karnevaaleille, vapaana malandrojen huonosta maineesta. Yhdistys perustettiin Estáciossa vuonna 1928, ja se sai nimen Bloco Carnavalesco "Deixa Falar". Ensimmäinen sambakoulu - tämä nimi vakiintui sambaa soittaville karnevaaliseuroille nopeasti - loi nykyaikaisen sambakouluorganisaation perustan sekä kokosi kaikkien aikojen ensimmäisen baterian. Deixa Falar esitteli maailmalle täysin uusia sambasoittimia, kuten surdon, cuícan ja tamborimin - jotka soivat myös tässä bateriassa suomalaisten käsissä! 14. Melodiaosasto ja ääniauto IV Osa: SAMBA RIKKOO RAJOJA JA VALLOITTAA MAAILMAN
15. Mangueira ja suuret säveltäjät: Ala G.R.E.S. Estação Primeira de Mangueira perustettiin vuonna 1929, se on eräs vanhimmista edelleen toimivista sambakouluista. Mangueira on Brasilian ja varmasti koko sambaavan maailman tunnetuin ja rakastetuin sambakoulu, jonka tunnuksena ovat vihreä ja vaaleanpunainen väri sekä yhden surdon voimakas sointi. Sambakoulujen musiikki alkoi saavuttaa salonkikelpoista statusta aitobrasilialaisena populaarimusiikkina ja levisi nopeasti kaikkialle Brasiliaan radion ja äänilevyjen välityksellä 1930-luvun kuluessa. Mangueiran sambakoulu oli paikka, johon laulajat ja säveltäjät kaikista yhteiskuntaluokista löysivät tiensä, etsiessään sitä aidointa kukkuloiden sambaa. Mangueiralaisten säveltäjien kappaleita levyttivät kaikki aikakauden suuret tähdet - samba ei enää katsonut ihonväriä. Aikaisemmin epämääräistä mainetta nauttineista sambistoista tuli ajan myötä tähtiä ja legendoja.
16. Portela, sambistojen omanarvontunto: Ala G.R.E.S. Portela perustettiin vuonna 1930 ja se on edelleen karnevaalien voittoisin sambakoulu 21 voitollaan. Portelaan yhdistetään vahvan Rion esikaupunkien samban lisäksi myös ajan hermolla oleminen ja uusien virtauksien seuraaminen - 1930-luvulla Portela toi karnevaaleille mm. comissão de frenten, samba-enredon sekä sambakoulun omien värien käytön karnevaaliasuissa. Portelan sinivalkoinen eleganssi häikäisi karnevaaleilla, sambistat alkoivat pukeutua viimeisimmän muodin mukaisesti - mitä aluksi oudoksuttiin heidän vaatimattoman taustansa takia. Rion karnevaaleilla sambakoulujen rooli kasvoi jatkuvasti, kunnes ne syrjäyttivät kaikki muut karnevaaliyhdistykset suosiollaan. Nykyaikaan tultaessa sambakoulujen karnevaaleista on kasvanut maailman suurin ja tunnetuin karnevaalitapahtuma, jota seurataan kaikkialla maailmassa.
17. Zé Carioca ja Walt Disney - samba lähtee Hollywoodiin: Ala Mirim - lasten ja nuorten ryhmä Brasilialainen musiikki ja elämänilo levisivät maailmalle toisen maailmansodan ajoista alkaen amerikkalaisen massaviihdeteollisuuden tuotteiden mukana, saaden suurempia yleisöjä maailmanlaajuisesti kuin mitä olisi koskaan aikaisemmin osattu kuvitella. Yhdysvaltalainen viihdeteollisuus levitti sambaa kaikkialle maailmaan "Hyvän naapuruuden" politiikan nimissä. Walt Disney rakastui Brasiliaan vuonna 1939, ja loi unohtumattomia brasilialaisen musiikin siivittämiä animaatioita - näiden tunnetuin brasilialainen hahmo oli tietysti Zé Carioca (José Carioca), vihreä papukaija, joka esitteli Aku Ankalle Rion ja samban riemuja.
18. Brasilia, samban ja pandeiron maa: Alegoria Miten afrikkalaisperäisestä, vielä 1920-luvun alussa vainotusta ja hyljeksitystä sambasta tuli yhtäkkiä koko tuhansien rytmien maan Brasilian symboli ja kansallisomaisuutta? 1930-50-luvuilla Brasilia haki kansallista identiteettiään muiden kansojen joukossa. Kansallismielisen presidentti Getúlio Vargasin kaudella samba nostettiin kansallisten symbolien joukkoon, toisaalta sen kotoperäisyyden, toisaalta sen valtavan suosion takia. Aikakauden sambat kuvaavat usein Brasilian huumaavaa luontoa, sen rikkauksia ja kansan iloa. Tämän nationalistisen tyylilajin tunnetuin edustaja on Ary Barroson 1939 säveltämä "Aquarela do Brasil" (Brasilialainen akvarelli) - ehkä maailman tunnetuin samba. Carmen Miranda oli eksoottisen brasilialaisuuden symboli maailmalle: Hänen mielikuvitukselliset bahialaisasunsa ja latinalainen energisyytensä toivat eskapistista viihdettä miljoonille Hollywood-elokuvien kautta. Carmen oli paitsi taitava laulajatar myös fiksu kotimaansa lähettiläs, hän vaati saada jokaiseen elokuvaansa mukaan oman bändinsä sekä muutaman huolella valitun brasilialaisen kappaleen, joista suuri osa oli sambaa. V Osa: SUOMISAMBAN MATKASSA 20 VUOTTA
19. Samba, brasilialainen vientituote: Katudestaque Samba on brasilialainen tavaramerkki, joka tunnistetaan kaikkialla maailmassa - kuten caipirinha, jalkapallo ja auringonpaiste. Ja tämä samba on Rion karnevaalien sambaa, maailman suurimman juhlan musiikkia. Riolaisten sambakoulujen samba, erityisesti rummuilla soitettu batucada, oli vielä pitkään maailmalla tuntemattomampaa kuin melodinen iskelmällisempi sambamusiikki. Vuonna 1959 valmistunut ranskalainen elokuva "Musta Orfeus" sisälsi aitoa riolaisten sambakoulujen karnevaalisambaa, jota eurooppalaiset yleisöt eivät koskaan aikaisemmin olleet kuulleet. Mikä on tämä rytmi? Sitä pitää saada lisää!
20. Suomalaiset kohtaavat samban: Ala Suurten rumpujen voimakas syke oli jotakin aivan muuta kuin mitä aikaisemmin oli kuultu, ja sen innostamana sambaa soittavia bändejä ja ryhmiä nousi ympäri maailmaa. 1970-luvulla Rion karnevaalien televisioinnit, batucadalevyt ja aihetta käsittelevät kirjat kuluivat puhki myös suomalaisissa käsissä - sambakärpänen puraisi pohjoisen väkeä. Samba vietteli eksotiikannälkäisiä suomalaisia Brasiliaan - kauaskantoisin seurauksin. Intoa oli alussa enemmän kuin taitoa, ja välillä saattoivat mennä kuubat ja brasiliat, espanjat ja portugalit, sambat ja rumbat sekaisin - mutta samba tuli Suomeen jäädäkseen ja kaljatölkkihelistimet heiluivat Hesperian karnevaaleilla.
21. Seitsemän suomalaista sambakoulua: Lipunkantajaparien ala Sambakouluaate sai voimaa 1980- ja 90-lukujen taitteessa ajatuksesta, että sambaryhmien pohjaa laajennettaisiin ja toiminta saataisiin kasvamaan. Muutamasta tanssijasta ja soittajasta koostuvat keikkaporukat alkoivat muuntua riolaismallisiksi sambakouluiksi, ja mukaan otettiin Rion mallin mukaan pakolliset baiana- ja lapsiryhmät, alettiin säveltämään omia samba-enredoja sekä rakentaa kulkueita enredoineen ja fantasioineen. Yhteistyön kunniaksi olemme tuoneet kaikkien seitsemän suomalaisen sambakoulun liput väreineen ja symboleineen yhteen. Sambakoulut:
(G.R.E.S. Samba Carioca) Miksi suomalainen sambaa? Siksi, että viileän kuoren alla sykkii lämmin sydän ja suomalainen kaipaa yhteisöä ja rytmiä yhtä vahvasti kuin brasilialainenkin. Samba ei katso väriä eikä kansallisuutta - se on asenne ja elämäntapa!
23. Suomisamban 20 vuotta: Ala Suomalaista sambaa on tehty vuosikymmeniä taidolla ja intohimolla. Sinivalkoisesta maasta versoaa joka kevät uusi karnevaali, joka tuo kesän tullessaan. Sambakoulujen yhteistyö aloitettiin Suomen Sambakoulujen Liiton (SSKL) perustamisella 1990, ja pian tämä yhteistyö tuottikin kaikkien toivoman tuloksen: Vuonna 1991 aloitettiin vuotuiset suomalaisten sambakoulujen yhteiset katukarnevaalit. Tästä karnevaalista on kasvanut Helsinki Samba Carnaval ® -tapahtuma, joka viettää tänä vuonna 20. juhlavuottaan. Suomalainen samba on kulkenut pitkän tien, vaikka onkin vasta alkutaipaleella. Paljon on opittu, suomalainen sisukas tekemisen meininki sekä kunnianhimo ja uteliaisuus vievät eteenpäin.
24. Samba ympäri maailmaa - Samba on universaali kieli: Alegoria Samba on aina matkalla, kohti uusia ympäristöjä ja kohtaamisia. Samba on kommunikaatiota yli rajojen - heimopiiri on laajentunut koko maailman kokoiseksi. Kaikilta maailman mantereilta löytyy sambaa, maailma hengittää samaan rytmiin. Samba on yhteinen kieli, jota jokainen puhuu omalla korostuksellaan. Tämän kielen alkeet oppii sambakoulussa, ja sillä voi "puhua" muiden sambistojen kanssa kielirajoista välittämättä sekä löytää yhteyden "kotiin" Brasiliaan ja jopa kaukaiseen Afrikkaan asti. Axé, koko maailmankaikkeuden positiivinen voima antaa meille energiaa soittaa, tanssia ja kommunikoida. São Jorge - peloton soturi Ogum - on sambistojen oma suojelupyhimys, jonka kuva löytyy kaikilta brasilialaisilta sambakouluilta. Hän suojaa kulkuettamme ja avaa tien tulevaisuuteen.
25. Velha Guarda Vanha Kaarti on viisauden aarreaitta sambakouluissa. Sambaa ei voi oppia vain levyiltä, netistä tai kirjoista - koska se ei ole vain tanssi tai musiikkityyli vaan yhteisöllisyyteen perustuvaa suullista kulttuuria, jonka vivahteet välittyvät sukupolvelta toiselle. Vain yhteisön piirissä samba välittyy elävänä ja voimakkaana. Roda pyörii ikuisesti. |  |
