Sambaa Suomessa

Sauna lämmittää suomalaisten sydämet

Johdanto

Sauna on suomalainen hikoilukylpyä ja peseytymistä varten rakennettu tila (Wikipedia).

Samba el Gambo tuo kunnianosoituksensa saunalle kesän 2017 karnevaaleille. Samba el Gambo on ottanut saunan omaksi aiheekseen ja haluaa esitellä saunaa sen keskeisiä teemoja samban kautta. Aihe on ajankohtainen Suomen täyttäessä 100 vuotta. Geenit eivät tunne kansalaisuutta, joten suomalaisuutta voi esitellä myös brasilialaisen samban kautta.

Suomessa on niin paljon saunoja, että koko kansa mahtuisi yhtä aikaa kylpemään saunoihinsa. Tänä päivänä Suomessa on lähes kaksi miljoonaa saunaa, mikä on väestömäärään suhteutettuna enemmän kuin missään muualla maailmassa. Suomalaiset koetaan saunan asiantuntijakansaksi, ja silti saunan historia on meille monelle hyvin tuntematon. Sauna kuuluu suomalaisuuden symboleihin. Saunan voi kiistatta sanoa olevan osa suomalaista kansallisidentiteettiä. Suomalaiseen elämäntapaan kuuluu mm. kahvi ja alkoholi, sauna ja terveelliset elämäntavat, luonto, musiikki, tanssi sekä lehdet ja kirjat.

Vaikka sauna liitetäänkin voimakkaasti Suomeen, myös muilla kansoilla on ollut vastaavia kylpemisperinteitä. Suomi on kuitenkin ainoita maita, jossa perinne on pidetty hengissä sopeuttamalla sitä muuttuviin elinolosuhteisiin.

Enredo

Saunan historiaa

Saunominen on kuulunut suomalaiseen elämänmuotoon jo satojen vuosien ajan. Kun Suomen maaperä on ollut asuinkelpoinen jääkauden jälkeen, suomalaiset ovat rakentaneet tänne saunoja. Ennen sauna oli maahan kaivettu kuoppa, jonka pohjalla oli kivikasa. Kun kivet oli kuumennettu, kuoppa peitettiin riukujen varaan asetelluilla taljoilla, tuohella tai turpeella. Kiville valettiin vettä, mistä syntynyt höyry kuumensi majan. Kun siirryttiin liikkuvasta elämäntavasta, metsästyksestä ja keräilystä maanviljelyyn, asumus ja myös sauna pysyi paikallaan.

Suomalaisen saunan perustana ovat muinaisskandinaavinen ja keskiajalla vallinnut yleiseurooppalaine saunakulttuuri, itä-Suomen osalta myöhäisempi isovenäläinen saunakulttuuri. Erilisia saunakulttuureja on syntynyt toisistaan riippumatta eri puolilla maailmaa.

Varhaisimpana tunnettuna mainintana kirjoitetussa historiassa suomalaisesta saunasta pidetään kiovalaisessa Nestorin kronikassa olevaa mainintaa Novgorodin pohjoispuolella elävien ihmisten kuumista saunoista ja alastomien saunojien tavasta hakata itseään puunoksilla ja kaataa lopuksi päällensä kylmää vettä. Professori Mikael Wexionius puolestaan mainitsi Turun Akatemian avajaisissa 1640, että kaikki suomalaiset ovat ahkeria saunassa kävijöitä. Kiinnostus suomalaisen saunan alkuperästä alkoi tutkijoiden keskuudessa 1800-luvun lopulla. Mm lääketieteen tohtori Max Buch pyrki todistamaan, että sauna oli suomalainen keksintö.

Merkittävä muutos saunan kehityksessä oli uloslämpiävän kiukaan kehittäminen eli savuhormin liittäminen kiukaaseen. Uloslämpiävät kiukaat yleistyivät Suomessa 1900-luvun alkupuoliskolla. Kiukaat olivat pitkään kyläseppien tai saunanrakentajien tekemiä, mutta 1950-luvulta lähtien tehdasvalmisteiset kiukaat yleistyivät, erityisesti markkinoille tuolloin tulleiden sähkölämmitteisten kiukaitten myötä. Sähkölämmitteiset saunat yleistyivät Suomessa, ja nykyisin lähes jokaiseen uuteen suomalaiseen asuntoon rakennetaan sauna.

Perinteisesti saunatilaa on sen puhtauden ja vedenlämmitysmahdollisuuden vuoksi käytetty hyvin monipuolisesti eri tehtäviin, ei ainoastaan kylpemiseen. Entisaikaan saunassa hoidettiin sairaita ja synnytettiin. Saunassa on myös valmistettu ruokaa.

Moderni Sauna

Tämän vuosituhannen alun saunakulttuurin nopea kehitys on osoittanut, että älykiukaat ovat saaneet aikaan koko kotisaunomisen muutoksen. Saunan tilat ovat kasvaneet 1970-luvun Arava-asunnon ahtaista mitoista melkein yksiön kokoiseksi saunaosastoksi, jossa usein on älykiukaan rinnalla perinteinen puukiuas, suihkujen ohella joko poreamme tai vilpolan puolella juuri nyt suuressa suosiossa oleva uppokamiinalla lämmitettävä kylpytynnyrija erillinen pukuhuone on varustettu sekä takalla että pienoiskeittiöllä. Usein löylyn laatu jää varsinaisten teknisten hienouksien ja kotikylpylässä tapahtuvan innokkaan seurustelun varjoon.

Saunan elementti: Koivut

Koivut ovat suomen lehtipuista yleisimpiä. Saunomisessa koivut ovat avainasemassa, niillä lämmitetään hyvät, kuumat löylyt ja saunaan saadaan tasainen lämpötila. Saunassa koivunoksia käytetään myös saunavihdassa. Koivun tuoksua saadaan myös saunaan modernilla saunatuoksulla, jota voi lisätä löylyveteen. Tällöin saadaan koivun tuoksu saunaan, vaikka talvella ei olisi tarjolla tuoreita koivunoksia.

Koivua käytetään saunavihdassa. Vastomisesta käytetään Itä-Suomessa myös nimeä vastalla kylpeminen ja Länsi-Suomessa nimeä vihtominen. Länsi-Suomessa oikeaoppinen vihta eli vasta sidotaan taivutetulla koivun oksalla, Itä-Suomessa taas koivunvarvusta kierretyllä pannalla eli lenkillä. Hieskoivun oksat sopivat hyvin sitomiseen kun taas parhaat vihdakset ovat pienten rauduskoivujen alaoksia

Saunan elementti: Kiuas

Puusaunan lämmitys on osa kokonaisvaltaista saunaelämystä. Kiuas on saunan tavallisesti uunimainen lämmitin, jonka yläosassa on lämpöä varastoiva kiviladelma. Ensimmäiseen pesälliseen eli sytykepesälliseen valitaan pieniksi pilkottuja ja herkästi palavia puita. Sauna on valmis, kun kivet ovat täysin lämmenneet ja saunan lämpötila on noin 70-90 astetta. Hyvin lämmitetyssä kiukaassa kivet pysyvät kuumina ja kuivina löylynheiton jälkeen.

Saunan haltijat

Saunassa tai löylyssä on uskottu asuvan haltijoita, varsinkin tulen väkeä, joka karkottaa muiden väkien aiheuttamia sairauksia eli vihoja. Erityisen hoitavaksi sauna on voitu tehdä lämmittämällä se ukkosen särkemillä puilla. Tällöin on ajateltu saatavan voimaa myös ukkosen väeltä. Eri puulajien käytöllä saunan lämmityksessä oli maagisia tarkoituksia, samaten eri aineksista kootuilla vihdoilla. Esimerkiksi uidessa saatua veden väen aiheuttamaa sairautta, veden vihaa, on katsottu voitavan hoitaa saunassa. Myös veden väkeä on voitu käyttää osana hoitoa saunassa, ja sitä on joskus tarkoituksella ”otettu saunaan” kylvetyksessä käytetyn veden mukana.

Tunnetuin saunan haltija on saunatonttu, jolla on tärkein tehtävä olla toimen haltija, vastuualueenaan moraalin tarkkailu ja tarvittaessa palo- ja pelastustoimikin. Saunassa ei ollut tarkoitus olla myöhään, vehkeilystä ja huonosta elämästä puhumattakaan. Haltija valvoi myös lämmitystä: heitti palaneiden puiden päät pesään ja huolehti, että tuli puhdas löyly. Saunatonttua ei saanut loukata, viimeksi saunasta lähtenyt heitti sille vettä kiukaalle ja kiitti löylyistä. Kulkiaiset saunatonttu heitti saunasta ulos.

Saunaperinteet

Miehet, naiset ja lapset kylpivät kaikki samanaikaisesti. Jos oli vieraita niin hekin kylpivät samalla.

Juhlapäivien aattoihin liittyvät saunomiset ovat olleet mukavan kokemuksen lisäksi osin rituaalista puhdistautumista. Suomalaiseen perinteeseen kuuluu tiiviisti joulusauna ja juhannussauna. Juhlapäivien aattoihin liittyvät saunomiset ovat olleet mukavan kokemuksen lisäksi osin rituaalista puhdistautumista ennen juhlaa.

Saunan terveysvaikutukset

Ennen vanhaan saunassa synnyttiin ja kuoltiin. Uskottiin että saunassa synnyttäessä lämpö lievitti kipuja. Myös raskaana ollessa saunottiin. Suomalainen kansansanonta sanoo: ”Jos sauna, viina ja terva ei auta, se on kuolemaksi”.

Saunassa koivunoksilla vihtominen vastaa hellää hierontaa ja tuo hyvänolon tunteen. Koivun lehdistä irtoaa myös ihoa hoitavia ainesosia. Vihtominen edistää verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Vihtoessa voi visualisoida miten negatiivinen energia ja itseä painavat taakat häviävät kehosta ja tuntea kuinka saunan lämpö tuo uutta ja voimistavaa virtaa jäseniin.

Saunoessa tapahtuva äkillinen lämpökuormitus käynnistää erilaisia tasapainottavia mekanismeja. Ihon ja kehon syväosien lämpötila muuttuu, ihminen hikoilee, hiusverisuonet laajenevat, iho punertuu ja sydämen syke tihentyy. Vaikutukset ovat vahvasti yksilöllisiä, ja niihin vaikuttaa tottumus.

Nykyään saunomisen ei ole toistaiseksi kyetty osoittamaan parantavan tai ennalta ehkäisevän mitään sairautta. Saunominen koetaan kuitenkin rentouttavaksi, rauhoittavaksi, puhdistavaksi ja virkistäväksi, ja se voi helpottaa kipuja. Urheilusuorituksen jälkeen saunominen rentouttaa lihaksia ja poistaa maitohappoa. Saunominen ei tutkimusten mukaan ole vaarallista odottavalle äidille. Imeväisikäisille saunominen ei sovi, ja lapsille ei suositella kovin kuumaa saunaa. Nykyään sauna tehtäviä ovat hygienia, mielenterveys ja vapaa-ajan vietto.

Saunan lämmin ja rauhallinen ilmapiiri, savusaunassa vielä tumma ja hyvänhajuinen, aiheuttaa suomalaiselle paluun lapsuuteen ja jopa äidin kohtuun ja sitä kautta tuottaa hyvänolon tunteen. Saunominen aiheuttaa aivoissa hyvää oloa tuottavan endorfiinihormoonin tuotannon lisäämistä. Sauna rentouttaa kipeytyneitä lihaksia. Kovan työn jälkeen saunoja tuntee itsensä iloiseksi ja notkeaksi. 

Saunomisen välillä on tavallista käydä vilvoittelemassa, mahdollisesti järvessä, talvella avannossa tai lumihangessa piehtaroimassa, tai muuten vain ulkona haukkaamassa kylmempää ilmaa saunan kuuman ilman vastapainoksi. Vilvoittelu piristää ihon pintaverenkiertoa.

Saunan paikka on ollut perinteisesti veden lähellä. Saunassa on mm. pesty pyykkiä ja värjätty lankaa. Ennen saunan on haluttu sijaitsevan paikalla, mihin on ollut helppo kantaa vettä veden lähteestä kylpemiseen ja muihin askareihin.

Suomi-neito

Suomi-neito on Suomen henkilöitymä. Suomi-neito on nuori kaunis nainen, jolla on usein vaaleat hiukset ja siniset silmät ja joka pukeutuu kansallispukuun. Symboli on yleistynyt 1800-luvun lopulla.

Suomi-neito tarkoittaa myös Suomen valtion rajoja, jotka kartalla muistuttavat naista käsivarsineen, päineen ja mekkoineen. ”Käsivarsia” oli kaksi vuosina 1921–1944, jolloin Petsamo kuului Suomeen. Nykyään on jäljellä vain läntinen käsivarsi, joka tunnetaan Käsivarren Lappina.

Monien valtioiden suojelijana ja tunnuksena on käytetty naishahmoa jo antiikin ajoista alkaen. Suomi-neito jäljitteleekin klassisia vartalon muotoja lisättynä Suomeen liityvillä vaaleilla hiuksilla ja kansallispuvulla.

Walter Runebergin patsaan juurella asustava Suomi-neito eli Lex-hahmo lähtee mukaan Senaatintorilta, joka on sambakulkueemme lähtöpiste. Suomi-neito ja saunoo Samba el Gambon matkassa ja palaa virkistyneenä ja voimistuneena paikalleen.

Kulkuejärjestys:

1. Comissão de Frente – Etujoukko: Koivut

2. Ala das Baianas – Baianaryhmä: Suomalaisuus

3. Ala dos Jovens – Nuorten ryhmä: Kiukaan sytyttäjät

4. Abre ala – Lavastevaunu: Saunan haltijat

5. Ala: Saunaperinteet

6. Porta Bandeira ja Mestre Sala – Lipunkantajapari: Ei kuvita kulkuetta

7. Ala das Passistas – Soolotanssijat: Saunan terveysvaikutukset

8. Ala da Bateria – Rumpuryhmä: Rentoutuminen

9. Ääniauto ja melodiaosasto (ei kuvita kulkuetta)

10. Ala das Crianças – Lasten ryhmä: Vedessä vilvoittelu

11. Katudestaque: Saunatyttö